Lämpöistä joulua

Leppoisaa ja lämpöistä joulunaikaa ja Uutta Vuotta teille kaikille ihanille! :)

Aeolian

Alkaa täälläkin elämä voittaa, kun saatiin netti! Tässä kituuteltiinki pari viikkoa ilman, mutta oli tehokasta aikaa tuo pari viikkoa. Kouluhommat on purkissa ja joululoma alkoi ja töitä on nytten tässä ennen joulua. Neuleetkin on alkaneet taas pahojen hartia- ja niskakipujen jälkeen maistua :) Hierojasta pidän nyt taukoa..Ei tahdo rahat riittää ja tällä kertaa on flunssakin päällä.

Valmiita töitä on pari tässä hiljaisuudessa päässyt valmistumaan ja yhdet on puikoilla. Aolian-huivi valmistui marraskuun puolella sopivasti tädin synttäreille. Kerkesin lähettää huivin sopivasti ennen muuttoa. Jotain tavaroita on nimittäin vieläkin hukassa...

Laminarian jälkeen ihastuin Elizabeth Freemanin huiveihin ikihyväksi :) Joten luonnollisesti oli pakko totetuttaa Aolian seuraavaksi. Huivia neuloessa kyllä totesin hartiakivuissani, että en huiveja tee vähään aikaan, vaan vähän kyllä syyhyttäisi...

Pidin Aeoliania todella kauniina ja vaihderikkaana mallina. Muutamassa kohdassa minulla oli ongelmia saada kuviot kohdilleen, mutta pienen säädön ja purkamisen jälkeen kaikki oli jälleen reilassa. Halusin pelkästään kauniin kuvion korotustuvan, joten jätin helmet pois tästä mallista. Vierastan jostain syystä muutenkin helmiä neuleessa.

Ennen huivimallia arvottiin tädin värimieltymyksiä Wetterhoffin Silviassa. Päädyimme yhdessä tähän punertavanruskeaan sävyyn, koska muut sävyt olivat aika vauvanpastelleja tai liian kirkkaita punaisia kun kuitenkin etsittiin maanläheistä väriä.



Ohje: Knitty kevät 2009, Elizabeth Freemanin Aeolian (rav.link)
Lanka: Wetterhoff Silvia-silkkivilla, 70 % kampavilla, 30 % Tussah-silkki, menekki 1 vyyhti eli 50g
Puikot: 3,5 milliset Addin pitsineulepuikot (on todettu niin hyviksi käytössä, että melkein aina kiinni jossain työssä!)
Valmiin huivin koko: 170x77cm
Fiilis: Mun jees ja lahjan saajan myös jees. On jo käytössä!


Näin niinkuin jälkikirjoituksena: haluaako joku ostaa uusimman IK:n??? Tai vaihtaa johonkin. Ei taaskaan lehti huutanut mulle kiinnostavilla ohjeilla.

Hektistä aikaa

En ole ihan unholaan blogeja jättänyt. Sain kuin sainkin Aeolian-huivin valmiiksi ja lähetettäväksi tädille ennen muuttoa! Oli kelvannut huivi hyvin tädille :) Kuvia voi vakoilla Ravelryn puolelta, ne kerkesin sinne lataamaan ennen muuttoa. Nettiä tässä odotellaan. Tai lähinnä sitä, että sähkömies käy etsimässä puhelinpiuhan pään, jotta saamme kiinteän laajakaista mokkulan sijaan. Mokkulasta on kahden vuoden kokemus ja mielellään sitä en enää ota ellei se ole viimeinen ja ainut vaihtoehto.

Chevalieritkin valmistuivat itselle jo aikaa sitten. En vain ole saanut otetuksi kuvan kuvaa niistä :O Nyt viikonlopun aikana kyllä etsin käsiini langat ja puikot ja aloitan villasukat äidille :)

Kuulemisiin kunnes netti saapuu yhteisöömme :)

Taulu surusta, runosta

On jäänyt ihan mainitsematta taulu, jonka tein koulussa Kudonta, punonta ja huopa sisustuksessa jaksolla. Aihepiiri oli sama kuin pienessä tuftatussa matossa. Lähdin liikkeelle omista kokemuksista, runoista, tuntemuksista ja yhdestä lehtikuvasta. Kuvassa oli nainen kuvattuna selkpuolelta. Hänellä oli yllään valkoinen repaleinen mekko.

Näiden fiilisten pohjalta lähdin suunnittelemaan taulua. Alkusuunnitelmat ja kokeilut olivat ihan erilaisia. Monen kokeilun kautta keksin harson ja tyllin sekä villan yhdistelmän. Pohjana on pellava-viskoosikangas. Pilvet on neulahuovutettu pohjaan. Tylliä on puolestaan kaksi kerrosta ja kerrosten välissä värillistä villaa. Villaan sain tarttumaan harson riekaleet. Pelkkään tylliin ne eivät olisi tarttuneet. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Mitään vastaavaa en ole aiemmin kokeillut. Tuntuu tyhjentävältä kun on käsitellyt omia tunteitaan tekstiilin kautta.
Taulun pingotin 75x55 sentin kiilakehyksiin.

Kissankarvaakin tuli kehrättyä! Parin muun tytön kanssa vaadimme opettajaa opettamaan meidät kehräämään! Ja niin hän opetti. Ensimmäiset tulokset olivat aivan hirveitä paksuja mönttejä. Halusin kehrätä vähäiset kissankarvat pois kuljeksimasta. Yksinään en saanu kissankarvasta lankaa joten yhdistin siihen lampaan villaa.

Teoriatunneilla olen aloittanu itselle Chevalier-lapasia. Jäin koukkuun niihin lapasiin! Myös uusi pipo pitäisi tehdä, koska melkein kaikki pipot ja lapaset jäivät vahingossa kesällä kotikotiin pesureissulla... Syy tehdä uusia ;)

Tädin huivikin edistyy. Aika pieni siitä tulee, mutta jospa se kelpaa. Näin vapaaviikonloppuna kerkeää vähän neulomaan, kun kaverit ovat menossa missä kukin ja poikakaverikin isäinpäiväreissulla. Käsi ja hartia on parantunut vähäsen, mutta välillä niska menee jumiin. Liikaa en ole nyt ainakaan neulonut!

Chevalier to my dear friend

Pienen välityön teko oli rentotuttavaa kaiken käsikivun keskellä...Kaveri halusi synttärilahjaksi lapaset ja väritoiveena oli yllätys yllätys ruskea! Onneksi omasta varastosta löytyi Nallea ruskeana niin ei tarvinnut kipaista kauppaan. En halunnut tehdä peruslapasia joten ohjeeksi muodostui Tikrun Chevalier.

Malli oli mukava neuloa, siinä oli vaihtelua ja silti välillä muisti melkein puoli kaaviota mitä seuraavaksi täytyy tehdä. Tapojeni mukaan toisesta lapasesta tuli himpun verran löysempi, mutta jospa se ei haittaa käytössä.

Chevalier-lapaset
Ohje: Tikru
Lanka: kaksinkertainen Novita Nalle, menekki jotain kerän luokkaa. Eli noin 150g.
Puikot: 3,5 mm bambusukkikset
Fiilis: Taitaa tahtoa itsellekin tällaiset!

Tuftattu matto

Koulussa tein tässä jaksossa pienen maton käsintuftaamalla. Maton koko on noin 100x70cm. Käsintuftaus oli minulle ihan uusi tekniikka. Käsintuftaamalla saa melkoisen nopeasti noita silmukoita aikaan. Noin viikko minulla meni itse tuftaamiseen.
Silmukoiden aukileikkaminen ja maton pohjan käsinompeleminen vevät melkein saman verran aikaa kuin itse tuftaaminenkin. Jokaisessa jaksossa minulla on sama vika etten jaksa enää viimeistelyvaiheessa..Mielestäni ompelin ihan hyvin kankaan mattoon kiinni. En tiedä miten sen olisi voinut paremmin ommella...Ehkä vielä pienemmillä pistoilla. Tässä vain samalla mietin vertaisarvioijan kommenttia tuotteista ja viimeistelystä.

Huomenna on jakson arvointi joten sitten nähdään mitä muut tästä pienestä matosta sanovat... Maton lähtökohtana ja ideana olivat omat tunteet ja runot. Keskellä oleva sininen alue esittää kyyneltä ja vettä. Muita tunnistettavia yksityiskohtia ovat numerot 15 ja 20.


Piti testata mattoa jo paljaiden varpaiden alla. Niin ihanan tuntuinen :)



Hain postista ihanan ja piristävän paketin! Kiitos Miia-Rebekka arpajaispalkinnosta! Tempoista tulee varmaan joku kiva myssy taikka pipo :) ja niin ihania kynttilöiä, muistikirja ja teetä :) sekä Tazzaa :)

J'adore tien Blog

Sain Miia-Rebekalta tällaisen kivan tunnustuksen, jossa täytyy kertoa viisi elämässä tärkeintä asiaa.

1. Ystävät
Yksin on hyvin tylsää ja ankeaa, joten tärkeimpiä elämässä ovat ystävät ja kaverit :)
2. Musiikki
En vain pysty elämään hiljaisuudessa. Musiikki on mulle tosi tärkeää ja se soi aina!
3. Käsityöt
Se on tuleva ammatti ja harrastus. Ei siitä mihinkään pääse.
4. Luonto
Tykkään ottaa kuvia ja liikkua luonnossa, ihmetellä vuodenaikoja. Rakastan varsinkin kevättä ja kesää :)
5. Muut harrastukset kuten valokuvaus ja tietokoneella näppäily
Tietokoneella tulee kyllä vietettyä ihan liikaa aikaa...Ja valokuvaus on myös rakas harrastus!

Tämä piti laittaa viidelle eteenpäin niin laitanpas Mipelle, Limelle, Satu H:lle, Elisalle ja Soilelle.