Uusi vuosi 2011 käynnistyi ja minä lähdin heti uudenvuoden juhlinnan jälkeen viikoksi maalle vähän auttelemaan sairaslomalla olevaa äitiä. Voi kait tätä lomaksikin kutsua, kun ei töissä ole yli viikkoon ollut. Maanantaina palaan jälleen sorvin ääreen.
Täällä on tullut puuhasteltua kaikenlaista pientä, vähän on katsottu äidin kanssa iltaisin Jane Austenia ja neulottu siinä samalla. Järki ja tunteet sekä Mansfield Park on jo katsottu. Emma ja iki-ihana Ylpeys ja Ennakkoluulo jäävät nyt katsomatta. Täytyy katsoa ne joku pimeä ilta Kuopiossa.
Olen aina ollut ex tempore- ihmisiä. Toisaalta suunnittelen hirveästi kaikkea etukäteen, mutta paras fiilis ja flow tulee kun saa puuskan tehdä jotain ihan odottamatta. Minulla on täällä Pohjanmaalla kangaspuut ihan valmiudessa, odottamassa kun tulee se puuska. Samoin saumuri ja ompelukone ovat valmiina pöydällä. Kuopiossa tulee usein puuska, että voisi ommella, mutta se edellyttäisi, että pitäisi siivota jostain pöytä ja kaivaa ompelukone kaapista, etsiä kankaat alakerrasta, suunnitella ja langoittaa konetta. Siihen se innostus sitten loppuukin usein. Samalla joku narisee, että siivoa jo se kone pois siitä pöydältä!
Sain yllättävän flow:n kangaspuita ja kutomista kohtaa toissapäivänä, joten oli tartuttava tuumasta toimeen! En olekaan kutonut vuoteen, viimeksi koulussa laudeliinoja. En tehnyt suunnitelmia, sillä olen saanut niistä ja mind-mapeista sekä kuvatauluista tarpeeksi koulussa. Katselin vain kuteita ja mietin värejä. Yllättävää, mutta matosta tuli mustavoittoinen. Vähän on seassa valkoisia ja sinisiä raitoja. Ristin maton funkkismatoksi, vaikkei siinä niitä kirkkaita värejä hirveästi olekaan.
Sukkuloina minulla on pari muovista sekä muutama puinen isomummun vanha sukkula. Siinä mattoa kutoessa tajusin, että isomummun nimikirjaimet ovat samat kuin omani, mutta toisinpäin. A.H eli H.A :) Samoja sukkuloita isomummu on käyttänyt vuosia vuosia sitten kutoessaan. Viimeisinä elinvuosinaan hän keskittyi enimmälti neulomiseen ja virkkaamiseen, kunnes joutui sairaalaan ja kuoli pari vuotta sitten vähän päälle 90-kymppisenä.
Vielä jäi kangaspuihin loimea! Ehkä taas seuraavalla "lomareissulla" innostun kutomaan tai sitten en. Riippuu niin mielentilasta. Alpakkametsä on nyt neulottu, samalla kun Mansfield Park katsottiin loppuun. Vielä on päättelemistä ja kauhistuttava arvio valmiista mekosta..ei siis tunikasta. Mekon siitä kyllä halusinkin, sillä nykyäään vihaan kaikkia lyhyitä paitoja.
Mekon kanssa hääräsin ennen itsenäisyyspäivää, sillä silloin se oli ensimmäistä kertaa päällä. Etsin kaavoja, meinasin piirtää itse, mittailin, piirsin ja tein mallikappaleita. Lopulta otin Modan kauniiseen käteen ja tein valmiista kaavasta mekon runsain muutoksin! Helma oli liian leveä, kavensin noin metrin verran. Yläosa ei istunut sitten mitenkään. Kuvastakin huomasin miten löysä se oli mallin päällä, puristi käsiä kylkiä vasten, jotta mekko pysyisi päällä. Runsaat poistot rintojen kohdalle ja lisää poistoja vaikka mihin niin alkoi edes vähän istumaan! Siltikin piti mekkoon tehdä "varaolkain". Meinasi tippua päältä.
Mekko siis olkaimetonta mallia Modasta 6/07. Meni 5 metriä morsiussatiinia ja vuorikangasta, hitsin pitkä vetoketju ja lankaa metritolkulla.
Viimeisessä jaksossa olin tekstiiliperinne-valinnaiskurssilla. Siellä tekaisin joululahjoiksi tällaisia pannunalusia punomalla fanttilangasta.
Joululahjoiksi tekaisin serkkutyttöselle ja siskolle samasta langasta myssyt. Oli muuten vaikea löytää ilmainen myssyohje, joka olisi kivan näköinen. Siis sisältäisi joko pitsineuletta tai palmikoita kuusivuotiaalle tyttöselle... Toki olisin itse voinut suunnitella oman mallin, mutta nyt ei kyllä mitenkään jaksanut...
Itselleni tein jo aikaa sitten Ysoldan Snapdragon Tamin. Ihana ohje, niin paljon palmikoita :) Vähän on kittana tämä baskeri, vaikka venyttelin kosteana sitä lautasen päällä. Just ja just on päähän passeli siis. Ei näille lumikeleille kun tuonne pihalle tuntuu jäätyvän. 
Niin ja sitten tämä yli vuosi sitten aloitettu Tangled Yoke Cardigan..Monia mutkia oli matkalla...Ja ei tuo palmikkokaan näytä sellaiselta kuin kuvassa. Nappilista vähän irvottaa ja ei oo ihan kohdillaan.. Mutta on pehmee ja lämmin, mikä on tärkeintä ja hyvä päällä :)
Ostin tähän varta vasten hienot napit ja ne olikin liian isot! Onneksi löytyi omasta varastosta jostain euron nappisäläpussista tällaset kiva nappiset. 
Mustista paketeista kuoriutui IHANIA rowaneita :) Ui mä paijaan vaan niitä ja mietin mitä raaskin tehdä niistä. Ehkä huivin tai myssyn! Ihan niin kuin arvasitkin K Lapinlahdelta! Kiitos tuhannesti ihanasta paketista.
Suklaa kelpaa aina :) Ja sitten paketissa oli ihania Knit Pron silmukkamerkkejä, mutta en saanut niistä hyvää kuvaa.
Tässä jaksossa vierailin valinnaiskurssin muodossa jalometallin puolella...Yksi sormus valmistui, muutoin nimittäin meni täysin hermot opettajan odotteluun. Kurssilla oli pikkuisen liikaa porukkaa ja itse en esimerkiksi osannut tehdä mitään ilman apua tai neuvoja!
